Vihreät Tassut – vihreitä elämyksiä

Tarja Jaakkola

”Pajunoksien välistä vilahtaa vihreä paita. Kuuluu hiljaista loisketta ja kahinaa. Painaudun matalammaksi rantasaraikkoon pajun takana. Liikautan jalkaa. Se valahtaa polvea myöten veden alle johtavaan painaumaan. Piisaminkolo. Hameenhelma kastuu. Mummon mielestä tytöillä pitää olla hame. Mutta tämän takia ei kannata pitää kenkiä. Yhdet saappaat on jo menetetty piisameille. Paljaiden varpaiden alla rannan sarat ja muta tuntuvat kylmiltä. Äkkiä joku törmää minuun takaapäin. Lätsähdän naamalleni veteen. Kuulen vahingoniloista lällätystä selkäni takaa kun syljen turvetta suustani. Hitto. Ensi kerralla pitää olla varovaisempi ja liikkua hiljempaa. Vaatteet ovat märät, mutta ei se haittaa. Kiipeämme lokinkakan täplittämälle rantakivelle istumaan ja kuivattelemaan. Juttelemme ja mietimme seuraavia leikkejä. Rantametsän suuret kuuset houkuttelevat. Päätämme kiivetä niin korkealle kuin pääsemme. Menoksi. Paljaat varpaat ovat kiipeämiseenkin parhaat. Pihkan saa pestyä kantapäistä helpommin kuin paidasta. Karkea kaarna rapisee mukavasti ja tuntuu lämpimältä järviveden jälkeen. Linnut kaikkoavat kuusesta. Orava loikkaa kauemmas. Mummo kulkee pihamaalla. Kuusenoksat muodostavat vihreän majan. Piilomajan. Täällä on turvassa kaikelta. Yhdessä ystävän kanssa. Puunoksalla. Sininen taivas pilkottaa oksien välistä. Linnut lentävät taivaalla. Taivas kutsuu. Kiipeämme ylemmäs miettimättä miten pääsemme alas. Se ei ole tärkeää. Alas pääsee aina, se on huomattu. Vain suunta ylös on tärkeää. Tavoite. Unelma.”

Tästä se ehkä kaikki alkoi, mummolan kesistä, mene ja tiedä. Ainakin lapsuudella on merkitystä aikuisiän luontosuhteelle, sen kertovat tutkimukset maalaisjärjen lisäksi. Luonto voimauttaa, antaa hyvänolon ja tarpeellisuuden tunnetta. Luonto jaksaa hämmästyttää, aina uudelleen ja uudelleen, monipuolisuudellaan ja uskomattomuudellaan. Minusta tuli erä- ja luonto-opas, metsästäjä, koiraharrastaja ja luontoliikunnanopettaja.

”Äärettömältä tuntuva kasvimaa. Hara kädessä. Saappaat jalassa. Huivi päässä suojaamassa auringolta. Ja se hame. Mummon takamus. Kiivaasti hääräävät kädet, jotka kitkevät rikkaruohoja porkkanantaimien ympäriltä. Minä en saa koskea porkkanoihin. En erota niitä pihasauniosta. Pidän porkkanoista ja haluan syödä niitä, siksi on parempi että mummo hoitaa ne. Minulla on hara. Ja edessäni sipuleita. Rakastan sipulimaitoperunoita. Haraan taimien välejä kyykyssä. Hameenhelma mullassa. Katse etsii leppäkerttuja ja muita maassa kiiruhtavia ötököitä. Ne ovat mielenkiintoisia, mutta en uskalla koskea niihin. Mato. Haen kohta purkin ja kerään matoja. Jos ukki lähtisi ongelle myöhemmin. Ukin takamus näkyy perunarivien välistä. Perunat ovat ukin valtakuntaa. Kitkeminen on tylsää. Onneksi sain sipulit, niiden välit on helppo harata. Ei tarvitse keskittyä. Voi katsella muutakin. Kasvimaa on iso ja kasvaa perunan, porkkanan ja sipulin lisäksi hernettä, punajuurta, salaattia, retiisejä, tilliä ja persiljaa. Kohta saamme nauttia tuoreista vihanneksista. Viedä niitä kotiin kaupunkiin kun lähdemme elokuussa. Mikään ei ole parempaa kuin maasta juuri nostettu porkkana, joka pestään sadevesitynnyrissä ja syödään heti. Harjaamalla kuoritut uudet perunat voisulan kanssa. Vihreät makeat herneet suoraan suuhun seisoen hernepenkissä. Mummo on kylvänyt kehäkukkia kasvimaan reunaan. Ne on kauniita. Niissä lentelee perhosia ja ampiaisia. Katson taivaalle. Aurinko paistaa. Taivas on sininen. Sitruunaperhonen lehahtaa yli. Kohta syödään. Maailma hymyilee. Vaikka olenkin jumissa sipulipenkissä.”

Tästä se ehkä kaikki alkoi, mummolan kasvimaalta, mene ja tiedä. Minusta tuli floristi ja hortonomi. Halusin myös puutarhaopettajaksi, jotta voisin levittää puutarhanhoidon ja kasvien hyödyllisyyden ilosanomaa eteenpäin. Puutarha jaksaa ilostuttaa, aina uudelleen ja uudelleen, väreillään ja makumaailmallaan.

Vihreät Tassut ohjaa sinut halutessasi lapsuuden kasvimaalle, marjapensaisiin, perennapenkkeihin ja omenapuihin. Istuttamaan, suunnittelemaan uutta, hoitamaan ja vaalimaan puutarhaa. Nauttimaan omien käsien tuotoksista. Lisäämään luontaista vastustuskykyä. Kuuntelemaan tarinoita. Rentoutumaan ja voimaantumaan.